Huoneistolämmitys

For the English AI translation, please visit: https://atsimuutti.fi/apartment-heating/

Näillä ohjeilla pyritään lisäämään ymmärrystä huoneistojen lämmitykseen liittyen.

ATSIMUUTIN LINJAUKSET HUONEISTOJEN LÄMPÖTILASTA

Hallitus on jo kiinteistön käytön alkuvaiheessa päättänyt tavoitelämpötilat huoneistoille, porraskäytäville, yhteisille tiloille ja teknisille tiloille. Nämä tavoitelämpötilat perustuvat viranomaismääräyksiin ja asiantuntijasuosituksiin.

Asuinhuoneistojen tavoitelämpötila on 20-22 astetta olohuoneessa ja 18-20 astetta makuuhuoneessa.

VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET

Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen mukaan asuinhuoneiston lämpötilan on oltava lämmityskaudella vähintään +18 °C ja enintään +26 °C. Nämä ovat pakottavia toimenpiderajoja, joista poikkeaminen asettaa kiinteistön omistajalle lakisääteisen velvoitteen ryhtyä toimenpiteisiin asian oikaisemiseksi.

Lähde: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2015/545#OT21

ASIANTUNTIJASUOSITUKSET

Useimmat asiantuntijat suosittavat sisäilman lämpötilaksi olohuoneessa 20-22 astetta ja makuuhuoneessa 18-20 astetta. Alla lähteet.

Motiva: Asuintila 20-22 astetta ja makuuhuone 18-20 astetta
https://www.motiva.fi/tietopankki/hyva-sisailmasto/

Hengitysliitto: Huonelämpötila 20-22 astetta, makuuhuoneessa hieman viileämpi
https://www.hengitysliitto.fi/kodin-sisailma-ja-kunnossapito/sisailman-laatu/sisailman-olosuhteet/huoneilman-lampotila/

Kiinteistöliitto: Huoneilman lämpötila 20-22 astetta
https://www.taloyhtiosivut.fi/public?pageid=85268

Työterveyslaitos: Makuuhuoneen lämpötila 16-20 astetta
https://www.ttl.fi/tyopiste/valvottaako-helle-nama-keinot-auttavat-nukkumaan-paremmin

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

Kysymys: Mitä ”tavoitelämpötila” käytännössä tarkoittaa?

Vastaus: Tavoitelämpötila 20-22 astetta ei tarkoita, että asukas voi termostaatteja säätämällä saada minkä tahansa haluamansa lämpötilan 20 ja 22 asteen välillä. Se tarkoittaa, että asukas saa termostaatteja säätämällä jonkin lämpötilan, joka osuu 20 ja 22 asteen välille. Huoneistojen välillä on väistämättä eroja lämpötiloissa, ja nämä erot voivat myös vaihdella lämmityskauden aikana.

Jos huoneiston kaikki termostaatit maksimiasennossa lämpötila on alle 20 astetta, tavoite ei toteudu. Jos kaikki termostaatit minimitilassa lämpötila on yli 22 astetta, tavoite ei toteudu. Näissä tilanteissa taloyhtiö tarkistaa ja tarvittaessa oikaisee huoneiston lämmityssäädöt.

Näissä rajoissa yhdellä huoneistolla tosiasiallinen säätövara voi kuitenkin olla viileämpi tai lämpimämpi kuin toisella. Tämä tarkoittaa, että yksi huoneisto voi olla keskimäärin lämpimämpi tai viileämpi kuin toinen. Kummassakin tapauksessa termostaattia säätämällä saadaan kuitenkin lämpötila, joka on tavoitetilan sisällä. Tällöin taloyhtiön tavoite toteutuu. Silloin myös viranomaismääräykset ja asiantuntijasuositukset toteutuvat. Jos tavoite toteutuu, huoneistolle ei tehdä säätömuutoksia.

Tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa ei huomioida lyhytkestoisia alituksia tai ylityksiä, joita voi syntyä esimerkiksi ulkolämpötilan muuttuessa hyvin paljon hyvin nopeasti.

Kysymys: Mielestäni tavoitelämpötila 20-22 on liian alhainen. Miksi sitä ei voisi nostaa vaikka 22-24 asteeseen?

Vastaus: Taloyhtiön käyttämät tavoitelämpötilat ovat viranomaismääräysten ja asiantuntijasuositusten mukaisia. Näistä ei voi poiketa hallituksen päätöksellä, vaan se vaatii yhtiökokouksen päätöksen. Aihetta on sivuttu yhtiökokouskeskusteluissa, mutta tällaista yhtiökokouspäätöstä ei ole tehty. Yksi tai useampi osakas voi halutessaan saattaa asiansa yhtiökokouksen päätettäväksi asunto-osakeyhtiölain määräämillä tavoilla.

Kiinteistön lämpötilan nostaminen kasvattaa lämmityskustannuksia arviolta 5 % jokaista nostettua lämpöastetta kohti. Esimerkiksi kahden asteen nostaminen lisäisi vuosittaista lämmityskustannusta 3.380 euroa vuoden 2025 tasossa. Suosituksia korkeampi lämpötila voi myös asiantuntijoiden mukaan aiheuttaa haittaa asukkaiden terveydelle ja kiinteistön kunnolle.

Kysymys: Jos koko talon lämpötilaa ei voi nostaa, miksi ei voisi nostaa vain oman huoneistoni ja muiden samaa haluavien huoneistojen lämpötilaa?

Vastaus: Kerrostaloasumiseen liittyy olennaisesti se, että yhteiset säännöt koskevat kaikkia osakkaita ja asukkaita. Huoneistojen lämpötiloissa on erityisen vaikeaa tehdä mitään poikkeuksia yksittäisten huoneistojen kohdalla, koska lämmitysjärjestelmä on hyvin monimutkainen kokonaisuus. Jos yhden huoneiston lämpötilaa nostetaan, se alentaa muiden saman huoneistolinjan lämpötiloja. Jos yhden kokonaisen huoneistolinjan lämpötilaa nostetaan suhteessa muihin huoneistolinjoihin, se alentaa muiden huoneistolinjojen lämpötilaa. Yhdelle huoneistolle lisätty lämpö on pois muilta huoneistoilta, toki useammalle huoneistolle jakautumisen takia laimentuneena.

Kysymys: Miksi lämmitysjärjestelmää ei säädetä niin, että kaikilla huoneistoilla on sama lämpötila?

Vastaus: Tämä ei ole mahdollista, koska lämmitysjärjestelmän lisäksi myös asukkaiden itse tuottama lämpö vaikuttaa merkittävästi huoneistojen lämpötilaan. Lämmityskauden kuluessa asukkaiden itse tuottama lämpö on keskimäärin noin puolet lämmitysjärjestelmän tuottamasta lämmöstä. Asukkaiden itse tuottamaan lämpöön vaikuttavat huoneiston sähkönkulutuksen muuttuminen lämmöksi (kodinkoneet ja viihde-elektroniikka), asukkaiden määrä suhteessa huoneiston kokoon, huoneistossa oleskelun määrä, tottumukset saunan ja suihkun käytössä sekä ruoanlaitossa, ja moni muu asia. Asukkaiden itse tuottaman lämmön määrä voi vaihdella hyvin paljon eri huoneistoissa, mikä aiheuttaa lämpötilaeroja eri huoneistojen välillä.

Asukkaiden itse tuottaman lämmön vaikutus vaihtelee myös lämmityskauden kuluessa. Asumisen tuottama lämpömäärä pysyy samana, ellei huoneiston käyttö olennaisesti muutu. Lämmitysjärjestelmän tuottama lämpö kuitenkin muuttuu ulkolämpötilan mukaan. Leudoilla keleillä lämmityksen tarve on pieni, joten lämmitysjärjestelmä tekee vähemmän työtä ja asukkaiden tuottaman lämmön vaikutus voi nousta jopa suuremmaksi, kuin lämmitysjärjestelmän vaikutus. Kovilla pakkasilla lämmitystarve on suuri, joten lämmitysjärjestelmä tekee enemmän työtä ja asukkaiden tuottaman lämmön vaikutus voi laskea hyvinkin vähäiseksi verrattuna lämmitysjärjestelmän vaikutukseen.

Jos huoneiston asumislämmöntuotto on tavanomaista pienempi ja leudoilla keleillä huoneistolämpö on keskimääräistä viileämpää, pakkasten kiristyessä huoneistolämpö todennäköisesti kohoaa. Jos huoneiston asumislämmöntuotto on tavanomaista suurempi ja leudoilla keleillä huoneistolämpö on keskimääräistä lämpimämpää, pakkasten kiristyessä huoneistolämpö todennäköisesti laskee. Jos huoneiston asumislämmöntuotto on tavanomaisella tasolla, ulkolämpötilan muutokset eivät todennäköisesti vaikuta lämpötilaan merkittävästi.

Kysymys: Mitkä kaikki asiat vaikuttavat huoneiston lämpötilaan?

Vastaus: Yksittäisen huoneiston lämpötilaan vaikuttaa monimutkainen kokonaisuus:

  • Koko talolle yhteisen patteriverkoston lämpökäyrä, jonka mukaan taloautomaatio säätää patteriveden lämpötilaa ulkolämpötilan perusteella
  • Kiinteistön patterilinjakohtaiset vedenvirtauksen säädöt
  • Huoneiston patterikohtaiset vedenvirtauksen säädöt
  • Huoneiston pattereiden termostaattisäätö (asukkaan säädettävissä)
  • Koko talolle yhteisen ilmanvaihdon ilmavirtasäädöt
  • Koko talolle yhteisen ilmanvaihdon esilämmitetyn korvausilman lämpötilakäyrä, jonka mukaan taloautomaatio säätää korvausilman lämpötilaa ulkolämpötilan perusteella
  • Lämpimän käyttöveden kiertoputkiston tuottaman hukkalämmön lämmittävä vaikutus
  • Auringon lämpösäteilyn lämmittävä vaikutus ja tuulen viilentävä vaikutus
  • Huoneiston käyttö ja asumistottumukset

Kysymys: Mitä tarkoitetaan pattereiden käyttöön liittyvällä ohjeistuksella?

Vastaus: Tärkeintä on, että pattereiden eteen ei laiteta raskaita verhoja tai huonekaluja eikä sen päälle mitään tavaraa, jotka estäisivät lämmitetyn ilman vapaan siirtymisen huonetilaan. Esimerkiksi raskas sohva heti patterin edessä voi padota lämpöä patterin ja sohvan väliin ja huijata termostaattia alentamaan lämmitystehoa.

Patterin pinnat tulee pitää pölystä vapaana, jotta pöly ei vaikuta lämmitystehoon. Termostaatteja säätämällä voi hakea itselleen sopivaa sisälämpötilaa. Patterin toimintaa kannattaa muutenkin seurata. Jos patterin sisältä kuuluu veden lorinaa, se yleensä vaatii ilmaamista. Tällöin tulee ottaa yhteyttä huoltoyhtiöön. Ilmaustarve voi ilmetä myös siitä, että patterin alaosa on yläosaa lämpimämpi. Toimivassa patterissa yläosa on yhtä lämmin ja usein lämpimämpi kuin alaosa. Termostaattia käännellessä sen pitäisi liikkua silminnähden lähemmäksi ja ulommaksi patteria. Käsituntuman kääntelyyn tulisi olla samanlainen kaikissa pattereissa, termostaatti ei saa pyöriä vapaasti. Jos näin ei tapahdu, tulee ottaa yhteyttä huoltoyhtiöön.

Kysymys: Patteriini tulee kaksi putkea, toinen niistä on huomattavasti viileämpi? Patterini yläosa on lämmin, mutta alaosa viileä? Kaikki huoneistoni pinnat lattiaa myöten tuntuvat käteen kylmältä? Nollakelillä patterini kylmenevät, vaikka talvi on vielä kesken? Mikä on vikana?

Vastaus: Nämä eivät itsessään osoita mitään vikaa lämmityksessä. Patterin toinen vesiputki tuo lämmintä vettä patterin yläosaan, mistä se valuu patterissa alaspäin ja poistuu patterin alaosasta toista putkea pitkin. Koska vesi on jo luovuttanut lämpöään, toinen putki ja patterin alaosa voivat olla vähemmän lämpimiä. Näin niiden kuuluukin toimia.

Lämpötilan arviointi käsituntumalla ei ole luotettavaa. Vaikka pinnat olisivat 20-asteisia, ne tuntuvat kylmältä 35-asteiseen käteen. Jopa 30-asteinen patteri tuntuu viileältä käteen.

Patterit lämpenevät ja viilenevät taloautomaation ohjaamana ulkolämpötilan mukaan. Patterit lämpenevät ja viilenevät patteritermostaattien ohjaamana huoneiston vallitsevan lämpötilan mukaan. Jos lämmitystarve pienenee, patterin kuuluukin viiletä myös kesken lämmityskautta. Tätä tapahtuu erityisesti pidempään jatkuvilla leudoilla keleillä.

Kysymys: Milloin lämmitys kytketään päälle ja pois?

Vastaus: Näille ei ole mitään kiinteitä päivämääriä, vaan asia riippuu syys- ja kevätkauden olosuhteista ja sisäilman lämpötilamittauksista. Lämmitys kytketään päälle, kun kesän jälkeen rakennus on luovuttanut rakenteisiin varastoituneen lämmön ja taloautomaatioon kytketyt sisälämpötilan mittarit kertovat lämmityksen olevan tarpeellista. Lämmitys kytketään pois, kun talven jälkeen ulkoilma on lämmittänyt rakennusta riittävästi ja taloautomaatioon kytketyt sisälämpötilan mittarit kertovat lämmityksen olevan tarpeetonta. Tyypillisesti lämmityskausi kestää noin seitsemän kuukautta lokakuulta huhti-/toukokuulle.

Kysymys: Asun ylimmässä / alimmassa kerroksessa. Saanko saman lämmitystehon, kuin muut kerrokset?

Vastaus: Kyllä saat. Pattereiden lämmitysvesi kiertää alhaalta ylöspäin ja lämpönsä luovuttanut vesi palaa takaisin alaspäin. Ylemmissä kerroksissa patterin lämmitysvesi on hiukan jäähtynyt alempiin kerroksiin luovutetun lämmön takia, mutta tämä on huomioitu säätämällä ylempien kerrosten pattereiden vesivirtausta suuremmaksi. Ylemmissä kerroksissa siis lämmitysveden lämpötila on hiukan alhaisempi kuin alemmissa kerroksissa, mutta lämmitysvettä hyödynnetään suuremmalla vesivirtauksella. Huoneistokerros ei tasapainoisessa patteriverkostossa vaikuta lämmitystehoon.

Kysymys: Kotonani on 20,5 astetta, vaikka ulkona on vain -2 astetta. Kuinka kylmäksi kotini muuttuu, kun tulee -15 astetta pakkasta?

Vastaus: Huoneiston lämpötila pysyy tavoitetilan sisällä ulkolämpötilasta riippumatta. Taloautomaatio mittaa ulkolämpötilaa jatkuvasti ja huolehtii siitä, että ulkolämpötilan muuttuessa patteriverkoston lämmitysveden lämpötilaa nostetaan tai lasketaan automaattisesti. Esimerkiksi ulkolämpötilan ollessa +5 astetta patteriveden lämpötila on 30 astetta, mutta ulkolämpötilan ollessa -26 astetta patteriveden lämpötila on jo 62 astetta. Näiden ääripäiden välillä patteriveden lämpötila muuttuu automaattisesti siten, että huoneistojen sisälämpötila säilyy mahdollisimman tasaisesti tavoitelämpötilan sisällä.

Ulkolämpötilan muuttuessa poikkeuksellisen voimakkaasti ja nopeasti lämmitystehon muuttumisessa voi olla viivettä, joka näkyy hetkellisenä kaikkien huoneistojen sisälämmön laskuna tai nousuna.

Kysymys: Seinälläni oleva lämpömittari näyttää 18 astetta. Keneltä pyydän huoneistoni lämmön nostamista?

Vastaus: Huoneiston lämpötilasäätöjä ei koskaan muuteta pelkästään asukkaan oman mittauksen perusteella. Kuluttajille tarkoitetut lämpömittarit eivät yleensä ole kovin tarkkoja, ja mittaus tulee suorittaa asiantuntijaohjeiden mukaisesti (oleskeluvyöhykkeellä 1,1 metrin korkeudelta ja vähintään 0,6 metrin etäisyydellä seinistä tai vastaavista kiinteistä rakennusosista).

Jos asukkaalla on perusteltua syytä epäillä, että tavoitetila ei toteudu, asukas voi tilata tarkistusmittauksen huoltoyhtiöltä. Huoltoyhtiö sopii asukkaan kanssa ajankohdan ammattitason tarkkuusmittarilla tehtävälle tarkistusmittaukselle. Jos huolto toteaa liian alhaisia tai korkeita lämpötiloja, asia etenee käsiteltäväksi isännöitsijälle ja hallitukselle. Huoltoyhtiö ei voi edes asukkaan vaatimuksesta muuttaa patterikohtaisia säätöjä omalla päätöksellään.

Kysymys: Vaikka kuinka säätelisin termostaatteja, olohuoneessa ja makuuhuoneessa on käytännössä lähes sama lämpötila. Voisiko makuuhuoneeni lämpötilaa jotenkin saada laskettua tavoitelämpötilaan eli alle 20 astetta?

Vastaus: Joissain huoneistoissa makuuhuone on oveton puoliavoin tila, jonka sisäilma on käytännössä yhteistä olohuoneen kanssa. Tällaisissa huoneistoratkaisuissa makuuhuoneen alempi tavoitetila voi olla mahdoton saavuttaa ilman myös olohuoneen viilentymistä. Asukas voi toki säätää termostaatteja pienemmälle nukkumisen ajaksi.

Kysymys: Huoneistoni lämpötila on tavoitetilan mukainen, mutta haluan korkeamman lämpötilan. Mitä voin itse tehdä?

Vastaus: Asukas voi omalla kustannuksellaan hankkia huoneistoonsa lisälämmittimiä, jos laitteet ovat hyväksyttyjä ja niitä käytetään turvallisesti aiheuttamatta haittaa kiinteistölle tai naapureille. Ilmalämpöpumppujen asentaminen lämmitystarkoitukseen on kuitenkin kiellettyä kondenssiveden jäätymiseen liittyvien riskien takia.

Hallitus kehottaa myös huomioimaan asiantuntijasuositukset. Sisäilmayhdistyksen mukaan ”Liian korkea huonelämpötila aiheuttaa kuivuuden tunnetta, väsymistä, keskittymiskyvyn alenemista, atoopikoille hengitysoireita ja ihosairauksista kärsiville oireita. Liian korkean lämpötilan on havaittu joissain tapauksissa kiihdyttävän kaasumaisten epäpuhtauksien vapautumista rakenteista ja huonekaluista.”.